30.5.1997

Kanteet Helsingin käräjäoikeudessa

Tuoteväärennysasetuksen 7 artiklan mukaisesti Salamander AG saattoi tavaramerkkioikeuden loukkausta tarkoittavan asian Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi sinne 31.10.1995 ja 3.11.1995 saapuneilla haastehakemuksilla. Industria de Calcados Kissol Ltda:han (jäljempänä Kissol) ja Centra Anstaltiin (jäljempänä Anstalt) näin kohdistamissaan kanteissa Salamander AG vaati muun muassa - että vahvistetaan Kissolin ja Anstaltin elinkeinotoiminnassaan käyttäneen ilman Salamander AG:n lupaa tämän muun ohella Suomessa rekisteröityyn tavaramerkkiin sekoitettavaa merkkiä naisten nahkasaappaissa ja näiden kenkälaatikoissa, - että Kissolia ja Anstaltia kielletään jatkamasta tavaramerkkiä loukkaavaa tekoa, - että tullivalvontaan pidätetyt saappaat ja kenkälaatikot määrätään hävitettäviksi tai, ellei saappaita koskevalta osalta näin menetellä, että oikeudenvastaisesti käytetyt merkit ainakin määrätään poistettaviksi saappaista, - että Kissol ja Anstalt velvoitetaan yhteisvastuullisesti eräiden muiden yhtiöiden kanssa korvaamaan Salamanderin kärsimä 2 000 000 markan vahinko sen tavaramerkkioikeutta loukaten valmistettujen saappaiden jäljittämisestä ja tullivalvontaan hakemisesta ja - että tullivalvontaan pidätettyjä saappaita ja kenkälaatikoita ei saa luovuttaa tullivalvonnasta ennen kuin hävittämistä tai tunnusmerkin poistamista koskeva määräys oli täytetty.

Vastaus

Kissol ja Anstalt vaativat kanteiden jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä. Lisäksi yhtiöt vaativat, että tullivalvontaan pidätetyt kontit luovutetaan välittömästi tavaroiden omistajille tai niiden edustajille.

Käräjäoikeuden päätös 27.11.1995

Kysymyksessä olevia tavaroita ei ole valmistettu, markkinoitu, lastattu eikä purettu Suomessa. Ne ovat Suomen alueen kautta vain kauttakulkuliikenteessä rautateitse. Kanteissa väitetyillä tavaramerkkioikeuden loukkauksilla ei siten ole riittävää, tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua liityntää Suomen valtion alueeseen. Käräjäoikeus ei näin ollen ole toimivaltainen tutkimaan asiallisesti kanteita.

Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti kanteet tutkimatta ja kumosi tullin suorittamat takavarikot ja määräsi takavarikoidut tavarat luovutettaviksi omistajilleen tai niiden edustajille kuitenkin siten, että takavarikot jätettiin voimaan, kunnes ratkaisu on saanut lainvoiman.

Helsingin hovioikeuden tuomio 7.3.1996

Salamander AG sekä Kissol ja Anstalt valittivat hovioikeuteen. Salamander AG vaati, että käräjäoikeuden päätös kanteen tutkimatta jättämisestä kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. Kissol ja Anstalt vaativat, että takavarikkojen kumoaminen määrätään tulemaan voimaan välittömästi.

Hovioikeus totesi, että Salamander AG on perustanut kanteensa siihen, että Kissol ja Anstalt olivat loukanneet Salamander AG:n Suomessa rekisteröityä tavaramerkkiä. Suomessa sovellettavien kansainvälisprosessioikeudellisten periaatteiden mukaan tällaisen kanteen käsitteleminen kuuluu suomalaisen tuomioistuimen toimivaltaan. Onko Kissolin ja Anstaltin maantieteellisessä suhteessa ja muutoin katsottava menetelleen tavalla, joka loukkaa merkin haltijan tavaramerkkilain 4 §:n mukaista yksinoikeutta, on aineellisoikeudellinen asia, josta kanteen hyväksyttävyys riippuu, eikä oikeudenkäynnin edellytys.

On tulkinnanvaraista, onko Salamander AG tarkoittanut perustaa kanteensa vahingonkorvausvaatimuksen osalta myös siihen, että Kissol ja Anstalt olivat loukanneet Salamander AG:n Brasilian liittotasavallassa ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitossa, nyttemmin Venäjän federaatiossa, rekisteröityjä tavaramerkkejä. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:n 1 kohdan mukaisesti asian valmistelussa selvittää, mitkä olivat Salamander AG:n vaatimusten perusteet. Hovioikeus kuitenkin katsoi, koska Brasilian liittotasavallan tai Venäjän federaation tuomioistuinten tällaisessa asiassa antamia päätöksiä ei voitaisi panna täytäntöön Suomessa ja koska Kissolilla ja Anstaltilla oli omaisuutta Suomessa, eli tullivalvontaan pidätetyt saappaat, että Helsingin käräjäoikeus tavaramerkkilain 42 §:ssä säädetyissä tavaramerkkiasioissa toimivaltaisena tuomioistuimena on joka tapauksessa toimivaltainen käsittelemään vahingonkorvausvaatimuksen myös noissa valtioissa rekisteröidyn tavaramerkin loukkauksen perusteella ajettuna. Sen vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta.

Turvaamistoimien osalta hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden päätöksessä tarkoitetuista tulliviranomaisten määräämistä takavarikoista, oikeastaan tullivalvontaan pidättämisestä, päättäminen kuuluu Suomessa suoraan sovellettavan Euroopan Unionin neuvoston asetuksen 3295/94 mukaan tulliviranomaisten toimivaltaan. Kun siinä tai muutenkaan ei ole säädetty pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen mahdollisuudesta lausua tällaisten turvaamistoimien kumoamisesta tai voimassapitämisestä, on turvaamistoimien voimassapitäminen asetuksen mukaisesti yksin tulliviranomaisten ratkaistava asia. Asiassa ei myöskään ole esitetty vaatimusta nyttemmin lailla 1699/95 kumotun tavaramerkkilain 6 a luvun mukaisesta turvaamistoimesta. Sen vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut lausua takavarikkojen kumoamisesta ja voimassapitämisestä.

Edellä olevilla perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen kanteen tutkimatta jättämisestä ja palautti asian tältä osalta käräjäoikeuteen, jonka tuli hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen. Takavarikkojen kumoamista ja voimassa pitämistä koskevalta osalta hovioikeus poisti käräjäoikeuden päätöksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.5.1997

Salamander AG on Korkeimmassa oikeudessa selvittänyt, että tullihallitus on asiassa tehdyn sovintosopimuksen johdosta 2.9.1996 määrännyt Kotkan tullikamarin 20.10.1995 toimeenpaneman kontteja MAEU 101710-8 ja 104557-9 koskevan haltuunoton kumottavaksi ja että nämä kontit niihin sisältyvine tavaroineen on luovutettu tullivalvonnasta. Näin ollen lausunnon antaminen Kissolin ja Anstaltin turvaamistoimenpiteitä koskevasta valituksesta raukeaa tältä osalta.

Siltä osalta kuin yhtiöiden valitus koskee edelleen tullivalvonnassa olevia kontteja SEAU 819406-1 ja SEAU 815966-7 Korkein oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden ratkaisua.